Heimarin historia alkaa vuodesta 1923

Toiminta Heimarissa alkoi 2.6.1923. Postivirkamiesten liitto, hankki Saimaanranta tontin rakennuksineen 100.000 markalla aloittaakseen liiton jäsenille lepokotitoimintansa. Paikalla oli aiemmin sijainnut puutarhakoulu. Heimarintonttiin kuului päätalo, sauna, navetta ja kanala sekä erilaiset viljelykset ja marjapensaat.

Liiton sääntöjen mukaan Heimarin tulisi tarjota koti, elanto ja hoito eläkkeellä oleville turvattomille postivirkamiehille sekä täysihoitoa postivirkamiehille vuoden kaikkina aikoina. Ensimmäisenä johtajana Heimarissa toimi Fanny Ilvesviitta vuosina 1923-1935.

Sotavuodet 1939-1944 olivat Heimarille vaikeaa aikaa. Syksystä 1939 kevääseen 1940 oli Heimari täynnä kotiseudultaan siirtyneitä pakolaisia. Kesäkuussa 1941 Saksan armeija otti Heimarin käyttöönsä pitäen sitä hallussaan saman vuoden lokakuun loppuun saakka. Vakinaiset asukkaat, joita siihen aikaan oli viisi, joutuivat asettumaan asumaan naapuritiloille. Heimarin toiminta alkoi vilkastua siinä määrin sodan jälkeen, että muutoksille toiminnassa oli tarvetta.

Vuonna 1950 PVL hankki Heimarin tontin vieressä myynnissä olleen huvilan alueineen saadakseen lisätilaa lepo- ja lomakotitoimintaansa. Huvila tunnettiin silloin Vaskilinnana, mutta nimi muutettiin Aurala huvilaksi.

Tilanhoitoa Heimarissa jatkettiin vuoteen 1959 asti, jolloin maaviljelys ja karjanhoito lopetettiin ja pääosa viljelysmaista annettiin vuokralle. Syynä tähän pidetään viljelystilojen pienuutta suhteutettuna ulkopuolisen työvoiman käyttämiseen tilan hoidossa.

Myös vanhainkotitoiminnasta Heimari joutui lakkauttamaan vuonna 1966, sillä lainsäädännön uusimisen myötä valvovat viranomaiset alkoivat kiinnittää enemmän huomiota yksityisten vanhainkotien toimintaan. Jatkaakseen, Heimarin olisi järjestettävä asiakkailleen mm. lääkärihoitoa sekä jatkuvaa yöpäivystystä.

Koska eläkeläisiä asusti parhaimmillaan vain kymmenkunta kerrallaan, oli päätös muuttaa toiminta kokonaan jäsenistön lomakodiksi järkevämpi ratkaisu kuin vanhainkodin jatkaminen.

Heimarin luonne muuttui ja uuden tarkoituksen toteuttamiseksi tarvittiin tehdä investointeja, nimi muutettiin myös lomakoti Heimariksi. Vuonna 1967 valmistui Kerholan koulutusrakennus ja valmistumisen jälkeen Heimari alkoi olla suosittu erilaisten kokousten ja kurssien pitopaikkana, ja myöskin lomanviettäjien määrä lisääntyi.

Kerholan koulutusrakennus

Vanhasta puurakenteisesta rakennuksesta haluttiin moderni ja sen rakentaminen tapahtui kahdessa vaiheessa. Vuonna 1973 valmistui ensimmäinen majoitussiipi ja päärakennus, nykyinen hotelli, vuonna 1982. Vanha päärakennus, joka sijaitsee lasten leikkipaikan kohdalla purettiin vuonna 1981, kun uutta rakennettiin. Päärakennuksen lisäksi rakennettiin toinenkin majoitussiipi.

Saimaan rannalle rakennettiin oman tontin puista rantasaunana tunnettu rakennus, joka ominaisuuksien ja sijainnin vuoksi on suosittu tänäkin päivänä yritys- ja ryhmäasiakkaiden keskuudessa. Saunan viereen rakennettiin myöhemmin myös savusauna sekä palju.

Heimarin päätalo 1923-1981
Rantasauna 1923-1981
Aurala huvila
Kerholan koulutusrakennus
Hotellirakennus vuonna -82
Heimarin uudistettu rantasauna